Vuoden bisneskirja -palkinnon voittanut Mikko Leskelä on teologi, jota kiinnostavat ihmiset ja bisnes. Hän kertoo, mitä jokaisen pomon olisi syytä ymmärtää ihmistieteistä.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 25.4.2023.
Suomessa yritysjohtajat tulevat usein samankaltaisesta putkesta. He tapaavat olla teknillisen tai taloudellisen puolen osaajia, ja sen tähden Suomi voi olla vähän pulassa. Näin sanoo Vuoden bisneskirja 2022 -palkinnon voittaja Mikko Leskelä.
Hänen kirjansa Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä (Alma Talent 2020) on järkälemäinen teos, joka käsittelee bisnesmaailmaa suorapuheisesti.
”Meillä on Suomessa kyllä kriisitietoisuutta, mutta en ole ihan varma, onko meillä riittävästi keinoja nähdä erilaisia ratkaisumahdollisuuksia, koska meidän yritysjohtomme tulee hyvin kapeasti tietyiltä koulutusaloilta”, Leskelä sanoo.
Hänestä yritysjohtajan pitää tietää ihmistieteistä vähintään yksi asia.
”Se, että ihmisten sosiaalisessa elämässä on rakenne. Ihmiset eivät ole uniikkeja, itsenäisiä päätöksentekijöitä, joita voidaan kvantifioida ja katsoa, minne he ovat menossa. Ihmistieteiden avulla on oikeasti mahdollista ymmärtää, mikä ihmisiä ohjaa ja mihin he saattaisivat olla menossa.”
Ihmisten ymmärtäminen on Leskelän mukaan välttämätöntä melkeinpä kaikille yrityksille, sillä lopulta ketjujen päässä ovat yleensä kuluttajat. Hänen oma yrityksensä Noren on tutkinut esimerkiksi sähköverkkojen sosiologiaa ja sitä, mitä maito kuluttajien silmissä on.
Mikko Leskelä: Yritysten pitäisi ymmärtää ihmisiä paremmin
Teknologiastartupit toimivat Leskelän mukaan lähinnä kokeiluperiaatteella: testaillaan iso määrä erilaisia ratkaisuja, ja katsotaan, mikä lähtee vetämään.
”Esimerkiksi Supercell ja Wolt ovat kasvaneet valtavaan mittaluokkaan ilman ihmistieteiden tuntemusta.”
Se voi toimia ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Kun luontainen kasvu joskus pysähtyy, näiden yritysten eteen tulee pohdinta, pitäisikö ihmisiä ymmärtää paremmin, Leskelä ennustaa.
Yksi vaihtoehto olisi ottaa mallia Yhdysvalloista ja rekrytoida mukaan ihmisiä vähän monipuolisemmista taustoista.
”Jos yrityksessä on tiimi, jossa on kolme kansantaloustieteilijää ja kolme diplomi-insinööriä. Mitä jos yhden näistä korvaisi ihmisellä, jolla on taustalla toisenlainen tieteenfilosofia?” Leskelä kysyy.
”Todennäköisesti silloin saisi tiimiin jotain uniikkia ja erilaista. Toisenlainen näkökulma kannattaa usein. Vaikeiden ongelmien ratkaisu on usein monitieteistä yhteistyötä.”
Nokia tutki paljon, muttei käyttänyt tutkimuksiaan
Etenkin yhdysvaltalaiset kuluttajabrändiyhtiöt ovat ymmärtäneet, että ihmisiä ja niiden välisiä suhteita on hyvä tutkia. Etenkin internetjätit kuten Google ja Meta tutkivat paljon ihmisiä, samoin Spotify, Leskelä toteaa.
Yhdysvalloissa on myös useita suuryritysten toimitusjohtajia, joiden koulutustausta on kirjallisuustieteissä, filosofiassa tai muissa humanistisissa tieteissä.
Suomessa esimerkiksi Fazer ja Fiskars ovat tutkineet Leskelän mukaan ihmisiä hyvin.
”Niin on ollut pakko omaksua toisenlainen tapa tutkia maailmaa.”
Myös Nokia teki kultakaudellaan paljon ihmistutkimusta.
”Nokialla oli poikkeukselliset resurssit tutkia ja ymmärtää asioita. Siellä oltiin kaikkein lähimpänä hyvää maailman ymmärtämistä, mitä suurissa suomalaisissa yrityksissä koskaan voidaan olla.”
Ongelma Nokiassa oli, että kerättyä tietoa ei sovellettu, eikä se liikkunut talossa oikein muutenkaan.
”Nokialla oli niin paljon resursseja, et siellä oli varaa palkata antropologeja tutkimaan asioita. Mutta kontrasti liikkeenjohdon kulttuuriin ja päätöksentekoon oli hyvin vahva.”
Teologi, jota kiinnosti bisnes
Jo opiskellessaan Mikko Leskelä oli vähän kummajainen: teologi, jota kiinnosti bisnes.
”Melkein kaikki menivät kirkon palvelijoiksi tai opettajiksi.”
Kaksi bisnesmielistä teologia, Tapio Aaltonen ja Lari Junkkari, lähtivät kuitenkin bisneskonsultoinnin maailmaan, ja he sattuivat voittamaan Vuoden bisneskirja -palkinnon teoksellaan Yrityksen arvot ja etiikka vuonna 2000. Se oli Leskelälle inspiraation lähde.
”Kun aloin kirjoittaa, ajattelin että voisin tehdä niin hyvää työtä, että se tunnustettaisiin.”
Kirjoitusprosessi oli rankka. Leskelä teki töitä kirjan parissa aamuöisin ja varhaisina aamuina, ja kun rakenne oli kasassa, hän otti muutamia viikkoja, jolloin hän keskittyi vain kirjoittamiseen. Perheen kanssa aikaa oli vähemmän, ja hän loi kotonakin eräänlaisen kirjoittajaidentiteetin, mikä auttoi lapsia ymmärtämään asian tärkeyden.
”Palkintoa jännitettiin yhdessä, ja lapset olivat todella huojentuneita ja iloisia, kun voitin sen.”
Uusi kirja opastaa luomaan yrityksen maailmankuvan
Nyt Leskelältä on juuri ilmestynyt toinen kirja, Avoin strategia / Suljettu strategia, jonka hän kirjoitti yhdessä työkaverinsa Jaakko Luomarannan kanssa.
Kun ensimmäisessä kirjassaan Leskelä kertoi, miten kerätään tietoa strategiatyöhön, toisessa kirjassaan hän pyrkii opastamaan, miten kerättyä tietoa käytetään siihen, että ihmiset työpaikallaan ajattelevat yhdessä, kun yritykselle tehdään strategiaa.
Kaikkia ei kannata osallistaa koko aikaa, Leskelä sanoo.
”Jos haluaisit, että kaikki ymmärtävät kaiken, se vie aikaa”, hän sanoo.
”Ja toisaalta kaikkia asioita ei voi paljastaa aivan kaikille, sillä henkilökunta myös vaihtuu. Jos paljastat kaikki salaisuudet, niin joka vuosi 10–15 prosenttia väestä kävelee ulos salaisuudet mukanaan.”
Kaikkien kannattaisi kuitenkin jakaa organisaation uniikki kuva maailmasta.
”Millainen ulkomaailma meidän mielestämme on, ja mikä me ollaan siinä.”
Toisin sanoen Leskelän seuraava kirjansa kertoo siitä, miten yritykselle muodostetaan yhteinen kuva maailmasta. Hänen mielestään pahin virhe, mitä yritysjohtaja voi tehdä on se, ettei näe yrityksen omaa paikkaa maailmassa, ikään kuin ulkopuolelta käsin.
”Tarvitaan ulkopuolelle asettumista. Ikään kuin empatiaa, mutta todella terävässä ja kovassa merkityksessä. Että nähdään maailma ja meidät oikeasti jonkin toisen silmillä.”
Liian moni pomo kangistuu tuttuihin kaavoihin
Yritysmaailma on täynnä konsultteja ja pomoja, jotka ovat Leskelän mukaan kangistuneita jo opinnoista hankittuun, yksipuoliseen ajatteluun, ja jotka eivät ehkä auta yrityksiä selviytymään käsillä olevassa talouden ja työelämän murroksessa.
Hän itse on rekrytoinut Noren-yhtiöönsä hengenheimolaisiaan, ja näiden lisäksi kauppatieteilijöitä ja diplomi-insinöörejä, jotka ovat laajasti kiinnostuneet laajemmasta tieteenfilosofiasta. Yrityksen tarkoituksena onkin pähkäillä visaisia kuluttajien käyttäytymiseen liittyviä pulmia.
Entä kuka on ollut Mikko Leskelän uran paras pomo ja miksi?
”Tämä on tosi selkeä. Pauli Aalto-Setälä.”
Kun Leskelä tiesi vuosituhannen alussa, ettei hänestä tulisi pappia, hän lähti kirkon omistamaan Kotimaa-kustantamoon töihin. Sinne tuli pian toimitusjohtajaksi Aalto-Setälä, joka teki vaikutuksen.
”Hän auttoi ihmisiä näkemään itsensä ulkopuolelta. Hänen kaikkein tärkein taitonsa johtajan oli, että hän oli täynnä tervettä, lempeää ja hyvää itsetuntoa.”
Aalto-Setälä osasi Leskelän mukaan luonnostaan bisnesantropologian: hän levitti ympärilleen hyvää itsetuntoa ja ylpeyttä, mutta samaan aikaan hän opetti ihmisiä näkemään, miltä yritys näytti ulospäin.
Lue myös:
Timo Ritakallio koki uransa vaikeimman hetken heti sen alkumetreillä – kertoo nyt, mitkä ovat johtajan kolme tärkeintä tehtävää
Helena Kastikainen nousi parikymppisenä sadan ihmisen johtoon, vaikka lukiokin jäi kesken – oivalsi, mitkä ovat johtajan kolme tärkeintä sanaa
Pelottaako muutos työpaikalla? Taustalla usein inhimillinen syy – kysy itseltäsi 8 tärkeää kysymystä
Kim Lehtola nousi pomoksi parikymppisenä, mutta se oli virhe – pyysi lopulta anteeksi satojen ihmisten edessä: ”Olin paska johtaja 20 vuotta”